Ilmastonmuutos

Elokuvassa The Happening (M. Night Shyamalan, 2008) ihmiskunta joutuu koetukselle, kun luonto iskee takaisin saastutuksen uhrina oltuaan tarpeeksi pitkään. Tapahtumat elokuvassa ovat täyttä fiktiota, eikä luonto ole elokuvan kaltaisena uhrina ihmiskunnalle, mutta pääpontti tulee selväksi katsojalle: Ihminen on saastuttanut luonnon sen omien kestokykyjen yläpuolelle ja siitä seuraa jotain mullistavaa.

Ehkä kasvit eivät hyökkää ihmisen kimppuun ja vapauta itsemurhahimoa aiheuttavaa kemikaalia ilmaan sen takia, että me ihmiset saastutamme ilmastoa, mutta vaikutuksia teoillamme on ja se näkyy ilmaston lämpenemisenä. Kasvihuonekaasujen (Hiilidioksidi CO2, metaani CH4, typpioksiduuli N2O) liialliset päästöt vaikuttavat ilmakehään. Itse kasvihuoneilmiö (Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin, päästää auringosta lyhytaaltoisen säteilyn, estää maanpinnan ja ilmakehän itsensä lähettämän lämpösäteilyn poistumisen: Pitää maapallon ilmaston sopivan lämpimänä) on ehtona elämälle, sillä ilman sitä maapallo olisi liian kylmä, mutta kasvihuonekaasujen lisääntyessä myös kasvihuoneilmiö voimistuu ja lämpö jää yhä tehokkaammin maan päälle. Tämä nostaa lämpötiloja (tapahtumaahan kutsutaan ilmaston lämpenemiseksi), joka puolestaan johtaa kuivuuksiin, sekä jääalueiden sulamiseen -> vedenpinnan nousuun –> tulviin.




Yhteen tärkeimmistä kasvihuonekaasuista hiilidioksidi (CO2) ihminen vaikuttaa toiminnallaan jatkuvasti. Metsien hakkuu, fossiilisten polttoaineiden käyttö sekä teollisuus päästävät hiilidioksidia yhä tehokkaammin takaisin ilmakehään. Ihminen vaikuttaa myös metaani (CH4) pitoisuuksiin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöllä, riisinviljelyllä, kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyllä.

Kasvihuoneilmiön rauhoittamiseen on pyritty vaikuttamaan viimeisinä vuosikymmeninä, kun on huomattu miten niiden käyttö lämmittää ilmastoa. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä on rajoitettu voimakkaasti, hiilidioksidia sitovia kasveja on lisätty ja metsien pinta-aloihin on vaikutettu muutenkin kuin hakkaamalla niitä alas, kunnes tilalle ei voi enää kasvaa muuta.
Ilmaston lämpenemisen oletetaan vaikuttavan jäiden sulamisen lisäksi myös äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, tartuntatautien leviämiseen sekä lajien sukupuuttoon luonnollisen ympäristön muuttuessa. IPCC  (Intergovernmental Panel on Climate Change) on arvioinut, että noin 20-30% kasvi- ja eläinlajeja uhkaa sukupuutto mikäli maapallon lämpö nousee jopa kaksi astetta. Lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi Suomessa kevään aikaistumisella ja kesäisin levien lisääntymisellä.

Kehitysmaiden alueilla ilmastonmuutos tulee näkymään ja näkyykin voimakkaimmin. Nämä maat ovat riippuvaisia luonnonvaroistaan ja maanviljelystä, ja siksi ne kärsivät eniten jos kuivat alueet kuivuvat entisestään, veden laatu heikkenee tai jos ravinnontuotanto vaikeutuu ilmaston lämpenemisen takia. Myös taudit, jotka muutenkin leviävät kehitysmaissa helpommin, haittaisivat näillä alueilla vielä enemmän jos viimeisetkin mahdollisuudet esimerkiksi puhtaaseen veteen kaikkoaisivat. Pitkistä helleaalloista, tulvista, tulipaloista, kuivuudesta ja myrskyistä olisi haittaa, sillä ne lisäävät kuolleisuutta, sekä sairastuvuutta. Asiantuntijat sanovat, että ilmaston lämpenemistä pakenee jo tällä hetkellä huomattava määrä ihmisiä kohti alueilla, joissa maanviljely tai kalastus olisi turvattua vielä pidempään.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tuo mukanaan vain huonoja uutisia. Lämpeneminen voi johtaa eläimistön ja kasvillisuuden laajenemista alueille, joissa ne eivät kylmyyden takia voineet ennen elää. Suomessa ennustetaan lämpötilan nousevan noin Brysselin lämpötilojen tasolle, mikä monipuolistaisi kovasti maamme kasvistoa varsinkin pohjoisessa. Samalla toisaalta myös luonnollisten lajien kotiseutu ja elintila olisi uhattuna uusien lajien levittäytyessä pohjoisempaan.

The Happening ei ehkä ole luotettavin teos ihmisen aiheuttamien tekojen tuhoista, mutta se onkin vain yksi keinoista herättää kansakunta ajattelemaan seurauksia ja sitä, mihin olemme maapalloamme ajamassa. Ilmaston muutoksen estämisessä pahin vihollinen on ihmisen itsensä tietämättömyys tekojensa seurauksista ja taistelu teollistumista vastaan, kun kansa vaatii uutta ja tehokkaampaa – eivätkä suuret valtiot kuten Yhdysvallat ja Kiina perusta toimintaansa luonnon suojelulle, vaan sen tehokkaalle käytölle. Ensimmäinen sota käydään tietämättömyyttä vastaan, sitten vasta aletaan toimia ja etsiä vaihtoehtoja vaikkapa fossiilisille polttoaineille. Siinä vaiheessa saattaa olla jo myöhäistä.